Takaisin kuntakohtaiseen näkymään 'Helsinki'

Helsingin poliisin tilastot vuodelta 2018: 10 000 rikosta vähemmän, liikenteessä turvallisempaa kuin koskaan aiemmin | Poliisiuutinen 1.2.2019

Maahanmuuttaja Varkaus Huumausainerikos Pahoinpitely Raiskaus Vahingonteko Valvonta

Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli 113 448 rikosta vuonna 2018. Määrä pieneni 9 856 tapauksella vuodesta 2017. Eniten vähenivät omaisuusrikokset.

Hälytystehtäviä Helsingin poliisilaitoksella oli viime vuoden aikana 167 110 kappaletta. Katuturvallisuusindeksi oli 71,47, joka on 3,35 pistettä parempi kuin vuonna 2017. Indeksin nousuun vaikuttavat muun muassa vahingontekojen, pahoinpitelyjen ja lievien pahoinpitelyjen väheneminen.

Omaisuusrikosten määrässä merkittävä lasku

Helsingin poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on vähentynyt lähes 10 000 kappaleella viimeisen kahden vuoden aikana.

– Helsingin poliisi on useita vuosia panostanut erityisesti ulkomaalaisten rikollisryhmien tekemiin omaisuusrikoksiin. Tällaisia ryhmiä liikkuu paljon ympäri Eurooppaa. Ryhmien tavoitteena on tehdä pienessä ajassa mahdollisimman monta omaisuusrikosta ja poistua nopeasti maasta. Näihin rikoksiin pyritään reagoimaan nopeasti, jolloin estetään monta rikosta heidän jäädessä kiinni jo ensimmäisen rikoksen yhteydessä. Tällä hetkellä tällaisia rikollisryhmiä päätyy Suomeen aikaisempaa jonkin verran vähemmän, sillä korkea kiinnijäämisriski on heillä tiedossa, toteaa rikosylikomisario Kari Niinimäki.

Varkaudet vähenivät 15 prosentilla vuodesta 2017. Helsingin poliisilaitoksella on jo vuosia toiminut siviilipukuisten poliisien ulkoryhmä, joka tekee tehokasta tulosta muun muassa taskuvarkauksien ehkäisemiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin seudun liikenteen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

– Taskuvarkauksissa laskua oli viime vuonna noin 140 kappaleella vuodesta 2017. Taskuvarkaudet ovat niin ikään pääsääntöisesti ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien tekemiä. Noin puolet niistä kohdistuu ulkomaalaisiin turisteihin ja syyksi on arveltu sitä, että heillä on usein enemmän käteistä ja elektroniikkaa mukanaan. Hyvällä yhteistyöllä taskuvarkauksia on saatu tehokkaasti kitkettyä ja viiden vuoden ajanjaksolla taskuvarkaudet ovat vähentyneet noin kolmellatuhannella, Niinimäki kertoo.

Myös asuntomurrot ovat isoksi osaksi ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien tekosia. Viime vuonna asuntomurtojen määrä kasvoi 112 tapauksella.

– Ulkomaalaisia asuntomurtautujia jäi kiinni tavallista enemmän, mutta osa rikossarjoista ehti kasvaa jopa yli 20 asuntomurtoon ennen kuin tekijät tunnistettiin, paikannettiin ja saatiin kiinni. Ilmoituksissa oli myös huomattavan paljon murtoja, joissa ei ollut murtojälkiä. Tämä saattaa olla seurausta erityisen lämpimästä kesästä, jolloin rikos on tehty avoimen ikkunan tai oven kautta, Niinimäki toteaa.

Omaisuusrikosten vähenemistä selittää lisäksi se, että poliisitoimenpiteitä on pyritty kohdentamaan myös kaikkein aktiivisimpiin suomalaisiin tekijöihin. Näin on saatu kitkettyä sarjarikollisuutta.

– Tilastoja ja analyysiä hyödyntämällä pyrimme tunnistamaan rikoskierteessä olevat epäillyt ja toimimaan kierteen katkaisemiseksi.

Myös petosrikosten määrä kääntynyt laskuun

Petosrikosten määrässä koettiin tilastopiikki vuonna 2016, jolloin Helsingissä niitä kirjattiin 7 386. Tällöin Helsingin poliisilaitokselle perustettiin petosrikoksiin keskittyvä ryhmä, ja viime vuonna petosrikoksia tuli poliisin tietoon 5 364.

Petosrikoksissa on useimmiten kyse netissä tapahtuvista myynti- ja tilauspetoksista. Myyntipetokset ovat yksittäisten henkilöiden välistä kaupantekoa, jossa saatetaan myydä olematonta tavaraa. Tilauspetoksissa osapuolena on useimmiten yritys, jolta yritetään ostaa tavaraa väärillä henkilö- tai luottokorttitiedoilla.

– Petosrikoksiin keskittyvä ryhmä on tehnyt paljon yhteistyötä muun muassa erilaisten rahoitus- ja kauppaliikkeitten kanssa ja pyrkinyt aktiivisesti viestimään, millaisin keinoin petosrikoksilta voi suojautua. On myös tunnistettu useita aktiivisia tekijöitä ja saatu rikoskierre ainakin tilapäisesti katkaistua, Niinimäki toteaa.

Vaikka rikosten määrä vähenee, tutkijoiden työmäärä ei pienene

Omaisuusrikoksia kirjattiin kaikkiaan 40 563 kpl eli niiden määrä väheni lähes 5000 rikoksella. Omaisuusrikosten selvitystaso nousi 2,2 prosenttiyksikköä.

– Omaisuusrikosten määrän väheneminen viidellä tuhannella rikoksella on hyvä asia. Tämä sinänsä merkittävä lasku rikosten määrässä ei kuitenkaan helpota tutkintatyön haasteita juurikaan, vain rikosten kirjaamiseen käytetty aika vähenee hieman. Poliisin pitäisi pystyä kohdentamaan toimenpiteensä siten, että vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Käytännössä poliisin pitäisi tunnistaa kaikkein aktiivisimmat tekijät ja pysäyttää heidän rikoskierteensä. Kun lukumäärät ovat edelleen näin isoja, on tunnistaminen ja etenkin riittävien todisteiden kerääminen vaikeaa. Todisteita ei aina ole tai henkilökunta ei ehdi niitä hankkia, Niinimäki sanoo.

Niinimäki korostaa, että on erittäin tärkeää, että kansalaiset tekevät vähäisistäkin omaisuusrikoksista rikosilmoituksen. Rikosilmoitus tulisi tehdä, vaikka vakuutusyhtiö ei sitä vaatisi tai vakuutuksen omavastuuosuus ei ylittyisi.

– Rikosilmoitusten kautta poliisilla säilyy oikea kuva todellisesta rikostilanteesta. Poliisin tehtävä on viedä tiedot poliittisen päätöksenteon pohjaksi, eikä tämä onnistu, ellei todellinen rikollisuustilanne ole tiedossa.

Huumausaineiden myynti netissä kasvanut merkittävästi

Törkeiden huumausainerikosten määrässä oli laskua vuoteen 2017 nähden. Tämä selittyy sillä, että tutkinnassa on ollut isoja, vaikeasti selvitettäviä ja pitkäkestoisia kansainvälisiä juttukokonaisuuksia.

– Näistä esimerkkeinä voidaan mainita tapaukset, joissa ulkomailta Suomeen oli organisoitu 70 amfetamiinikilon levitys. Esitutkinnan aikana amfetamiinia takavarikoitiin yli 48 kiloa ja huumausaineiden myynnistä saatuja rahavaroja takavarikoitiin 105 000 euroa. Toisessa tapauksessa paljastettiin maahantuontiorganisaatio, joka kuljetti kokaiinia Etelä-Amerikasta Suomeen. Esitutkinnan aikana takavarikoitiin kokaiinia 1,4 kiloa. Jutun tutkinta alkoi vuoden 2017 syksyllä ja saatettiin loppuun alkukesästä 2018, rikoskomisario Jari Nikonen toteaa.

Huumausaineen käyttörikokset ovat Helsingissä kasvaneet jonkin verran. Käyttörikokset ovat tyypillisesti yleisellä paikalla tapahtuvia myynti- ja ostotapahtumia, joissa myydään marihuanaa ja erilaisia huumaavia lääkeaineita. Nikosen mukaan huomionarvoista on se, että myös huumausaineiden myynti on siirtynyt yhä enemmän nettiin.

­– Netissä käydään kännyköillä huumekauppaa hyödyntäen sovelluksia, jotka suojaavat käyttäjän yksityisyyttä. Poliisi on pystynyt selvittämään omilla tutkintamenetelmillään lukuisia netissä tapahtuneita huumausainerikoksia.

Seksuaalirikosten määrä kasvoi Helsingissä

Helsingin poliisin tietoon tuli vuonna 2018 yhteensä 685 epäilyä seksuaalirikoksista. Niistä 459 oli tapahtunut vuonna 2018 ja loput aiempina vuosina. Raiskausrikoksia kirjattiin 62 enemmän kuin vuonna 2017.

– Seksuaalirikoksiin liittyy piilorikollisuutta, eivätkä kaikki tapaukset tule poliisin tietoon. Yksistään ilmoitettujen ja tietoon tulleiden rikosten määrän perusteella ei voida päätellä todellista rikosten määrää ja mitä muutoksia siinä on tapahtunut, rikosylitarkastaja Jonna Turunen sanoo.

Seksuaalirikoksista on tiedotettu Helsingin osalta jo aiemmin tämän vuoden alussa: Lue tiedotteet kokonaisuudessaan https://www.poliisi.fi/helsinki/tiedotteet/1/0/helsingin_poliisin_tietoon_tuli_vuonna_2018_yhteensa_685_epailtya_seksuaalirikosta_paljastava_tutkinta_keskittyy_lapsiin_kohdistuviin_rikoksiin_77439

https://www.poliisi.fi/helsinki/tiedotteet/1/0/kolme_keskeista_kysymysta_lapsiin_kohdistuvista_seksuaalirikoksista_ja_poliisin_vastaukset_77586

Liikennevalvontaa tehostettu

Helsingin liikennevalvontaa tehostettiin viime vuonna entisestään, ja liikennerikoksia paljastettiin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Erityisesti onnistuttiin puuttumaan törkeästi liikenneturvallisuutta vaarantaviin tekoihin, joita paljastettiin 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Tyypillisesti teot ovat törkeitä ylinopeuksia kaupunkialueella. Rattijuoppoja saatiin kiinni kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Koska rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on melko vakio, kasvu kertoo etupäässä valvonnan tehostumisesta.

– Olemme laittaneet paljon panoksia vakavasti ihmishenkiä vaarantaviin asioihin puuttumiseen. Valvonnan kohteena ovat olleet erityisesti päihtyneenä ajaminen ja vakavasti piittaamaton ajatapa. Automaattivalvonta tukee kentällä partioiden voimin tehtävää työtä erinomaisesti. Eri valvontamuotoja yhdistelemällä ja liikennevalvontaa kehittämällä olemme pystyneet osaltamme vaikuttamaan siihen, että Helsinki on tällä hetkellä liikenneturvallisempi kuin koskaan aikaisemmin, ylikomisario Jarkko Lehtinen iloitsee.

Tilastot:

Helsingin poliisille ilmoitetut rikokset 2018pdf, 255,5 kB

Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa 2018pdf, 280,2 kB

Polisinrättningen i Helsingforspdf, 259,2 kB

Utländska medborgares andel i brottsligheten 2018pdf, 284,5 kB

Statistics - Helsinki police department 2018pdf, 323,8 kB

Percentage of crimes committed by foreign nationals 2018pdf, 348,5 kB

Lähde: Poliisin tiedote